CV ja joitakin elämän opetuksia

Meri lähteenoksa, kouluttaja

Kasvatustieteiden maisteri
Ryhmätyönohjaaja
NLP-master practitioner
Fengshui-konsultti
Elämäntaidon valmentaja, mentor
Tulikävelyohjaaja
Toteuttamiani kurssikokonaisuuksia

Perususkomukseni on, että ihminen voi hyvin kun hän kokee olevansa osa suurempaa kokonaisuutta, ja voi toimia sen piirissä itselleen tärkeiden arvojen puitteissa. Kaikki työni liittyvät tavalla tai toisella tähän.

Tällä hetkellä elämääni kuuluu kolme lasta, koira, kaksi undulaattia, kaksi marsua, kaksi gerbiiliä. Kahdella lapsistani on elämässään erityishaasteita: pojallani Miskalla on asbergerin syndrooma ja nuorimmalla tytärelläni diabeteksen lisäksi laaja-alainenneurologinen kehityshäiriö. Minulla on kuitenkin voimakas taipumuskääntää vaikeudet voitoksei, niinpä olen perustanut Vatupassiryhmän erityislasten vanhempien vertaistueksi. Kuitenkin elämä on hankalinakin aikoina hyvää.

1956-1979 - kasvun vuodet

Olen syntynyt Joutsenossa, Itä-Suomessa, kasvanut Varsinaissuomalaisessa siirtokarjalaisten kylässä, matkustanut paljon, elänyt paljon.

Tästä olen syvässä kiitollisuuden velassa lapsuudenkylälleni Vehmaan Puotilassa. Kaikilla oli siellä paikkansa, kaikkia tarvittiin ja aina oli tervetullut kaikkialle. Kylässä oli riittävästi erilaisuutta, jotta elämä oli rikasta ja mielenkiintoista – niin kuin elämä parhaimmillaan on.

Nuoruusvuoteni kasvoin Mynämäellä, pienen kunnan keskustassa. Mynämäki antoi minulle uskon ryhmien tukevaan vaikutukseen, kykyymme saada aikaiseksi merkityksellisiä muutoksia niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Mynämäki antoi minulle siivet ja monet unelmistani saivat alkunsa jo silloin.

Halusin, että ihmisillä olisi paikkoja, joissa he voisivat tavata toisiaan ja saada tukea tärkeille asioilleen. Unelmoin oikeudenmukaisesta maailmasta, jossa jokainen olisi tärkeä. Tämä unelma minulla on yhä ja olen toiminut sen suuntaisesti koko elämäni.

Ylioppilas, Mynämäen lukio, 1975
Aika oli vilkasta osallistumisen aikaa: partio, nuorisolehti RÖÖRINn päätoimittaja, SPR:n nuorisotoimintaa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Markkinointi -merkonomi; Raision kauppaoppilaitos, 1977
Vuoden verran toimistotöitä, mainostekstien kirjoittamista, lehtien avustamista, haaveilua teatterikoulusta ja toimittajan urasta sitten päätös lähteä hiukan maailmaa katselemaan.

Vaikken koskaan jäänytkään varsinaisesti kaupalliselle alalle, olen kiitollinen siitä ymmärryksestä, jota niiltä vuosilta sain. Markkinointi ja kaupalliset markkinat voivat toimia myös elämää vaalivasti. Pyrin itse luomaan sellaisia koulutustuotteita, jotka ovat eettisesti kestäviä.

1977-1982 - vaellusvuodet

Ruotsissa hoitoapulaisena, toimintaterapia-apulaisena
Avustajana siirtolaisnaisten radiokanavalla
Katuteatteria Alta-hanketta vastaan, koska se tuhosi saamelaisen kylän kokonaan
Alkuperäiskansojen kulttuurien opiskelua
Erityispedagogiikan ja logopedian opintoja
Vuosi Oriveden opiston sanataidekoulutuksessa
Matkailua kaukomailla
Puhumattomien kehitysvammaisten kommunikaatiokuntoutuskokeilu intiaanien käsimerkeillä

Rakastan Tukholmaa. Sen aktiivisuus, avoimuus, monenkirjava, maailmankokoinen katuelämä, sen lukuisat yhdistykset opettivat minulle maailman. Alva Myrdalin sanoin: ”Varmasti tiedän vain yhden asian. Emme voi voittaa mitään menemällä vaikeuksien ulkopuolelle ja toiveajattelemalla. Aina, on jotakin mitä juuri sinä voit tehdä. Maailma muuttuu hyvin valituilla teoilla.”

Ruotsalaiset työpaikkani olivat avoimia ja luovia. Sairaalaympäristöissäkään ei päätöksenteossa ollut tietoakaan hierarkkisuudesta. Uusille ideoille oltiin avoimia, tulivatpa ne keneltä hyvänsä. Niissä oli ihana työskennellä. Olen kiitollinen siitä hyvän työympäristön mallista, jonka sieltä sain. Ansaitsemani rahat käytin matkustamiseen. Tukholma oli minun porttini maailmaan

Oriveden opistossa sain viettää rakastamieni sanojen parissa kokonaisen vuoden. Sanat ovat ihmeellisiä. Olen loppumattoman kiitollinen siitä, että minulla on kieli.

1982-1993 - opiskeluvuodet

Kasvatustieteen maisterin opinnot Jyväskylän yliopistossa, pääaineena erityispedagogiikka
Ryhmätyön opinnot Tampereen yliopistossa Per Charpentierin johdolla, taideterapiaopintoja, omat terapiat
Elävän ravinnon kouluttajakoulutus Ruotsissa
Työsarkana erityishuoltopiirien kommunikaatiokuntoutusasiat sekä eri vammaisjärjestöt

Minun oli hyvin vaikea sopeutua suomalaiseen yliopistoon. Koin sen autoritäärisenä ja älyllisesti nöyryyttävänä. Kaipasin luovaa opetusotetta, vapaata pohdintaa, älyllisiä haasteita ulkoluvun ja kopioinnin sijaan. Niinpä toiminnallisten ryhmätyömenetelmien opintokokonaisuus oli minulle suoranainen keidas.

Kasvatustieteen opintokokonaisuuteen liittyi kuitenkin ihana vierailuluento Moskovan kokeilevan pedagogiikan laitokselta. Luennon ydin oli seuraavanlainen: kun työssä oleville esitettiin opiskelijoille suunnattuja tenttikysymyksiä, he eivät osanneet vastata niihin. Niinpä työntekijöiden taidot ja tiedot analysoitiin ja opiskelijoille alettiin opettaa totutun ulkoluvun sijasta perustaitoja sekä päättelytaitoja. Heistä tuli jo varhaisessa vaiheessa opintoja ongelmanratkaisutaitoisia – sitähän työelämä oikeastaan on.

Näiltä ajoilta on peräisin intohimoinen suhtautumiseni luovien, molempia aivopuoliskoja hyödyntävien opetusmenetelmien kehittelyyn. Oppimisen tulee olla salaperäistä, hauskaa, intohimoista – ja relevanttia!

Jyväskylän yliopistolle olen kiitollinen tuon intohimoni herättämisestä sekä tieteellisen näkökulman tuomisesta elämääni. Terapiaopinnoilleni ja omille terapioilleni olen kiitollinen siitä, että ymmärsin ihmismielen monikerroksisuuden sekä sen, että meissä on monia kieliä joita voimme kasvumme välineinä käyttää. Monille puhumattomille kehitysvammaisille olen syvästi kiitollinen siitä, että oivalsin sosiaalisen kyvykkyyden olevan jotakin muuta kuin mitä kielen avulla voimme tavoittaa. Kiitollinen olen myös oivalluksesta, ettei onneen tarvita kovinkaan paljon.

Tutustuminen elävään ravintoon oli itselleni käänteentekevä. Olin alkanut kasvattaa ituja ja versoja enimmäkseen siksi, että minua kiehtoi se valtava voima, mikä yhdessä pienessä siemenessä piilee. Minulla ei ollut mitään perussairautta. Olin vain mieltynyt kasvun ihmeeseen ja versojen kauneuteen. Olin jo pitkään käynyt terapiassa, mutta minulla oli eräs psyykkinen vaiva, joka ei tuntunut katoavan millään keinolla. Kuitenkin kun kouluttajakoulutuksen myötä siirryin kokonaan elävään ravintoon, tuo vaiva hävisi kahdessa viikossa koskaan enää palaamatta.

Näin monia ihmeellisiä paranemisia monista sellaisista sairauksista, joihin muut keinot eivät olleet auttaneet. Näihin ihmeparanemisiin lukeutui myös hyvinkin vaikeita psyykkisiä sairauksia kuten skitsofreniaa. Näiltä ajoilta on peräisin innostukseni ravintoon lääkinnällisessä mielessä. Sairaaloissamme, vankiloissamme ja muissa hoitolaitoksissa on varmasti lukuisia ihmisiä, joita voitaisiin auttaa ratkaisevasti ravintoterapioilla.

Näihin ihmmeellisiin paranemisiin lukeutui myös hyvinkin vaikeita psyykkisiä sairauksia kuten skitsofreniaa. Minulla ei ole tietoa asiakkaiden myöhemmistä vaiheista, joten en osaa sanoa tulosten pysyvyydestä. Kuitenkin kaikkien tila parani parissa kuukaudessa huomattavasti.

1993-2008 - arjen ja työn vuodet

Poikani Miska syntyi 1993, tyttäret Pinja 1995 ja Kauri 1996
NLP master practitioner
Fengshui-energiasisustaja
Elämäntaidonvalmentaja ja keväällä 2004 valmistuva elämäntaidon mentori
Työelämäkoulutuksissa ovat painottuneet erilaiset voimaannuttamisteemat kts. Toteuttamiani kurssikokonaisuuksia
Annikin puutalokorttelin kyläyhteisön jäsenyys ja kehittely
Pedagoginen kehittäjä naiserityisessä nuorten naisten työpajassa Oulun KSL:ssä (projektista julkaistiin pedagogiikkaa pohtiva
kirja KÄSISSÄ KÄSITTÄMINEN)
Vihreitten kansanedustajaehdokas viimeisimmissä eduskuntavaaleissa, vaaliteemanani oli viisaus
Teokseni "Viisa arki- opas yhteisöllisyyteen" julkaistaan syyskuussa 2008.

Lasteni syntymät ovat muuttaneet minua ihmisenä ehkä enemmin kuin mikään muu. Lasten kautta olen kiinnittynyt sukupolvien ketjuun, alkanut nähdä aikaa ja ikuisuutta aivan eri näkökulmasta. Kiitollisuusaiheet ovat päivittäisiä ja arkisia.

Olen tavannut kursseillani lukemattomia ihania ihmisiä, joilta olen saanut mittaamattoman paljon. Meissä kaikissa on kohta, josta näymme syvemmin ja laajemmin.

Ison työpanoksen olen myös antanut kaupunkiyhteisöllisyyttä kehittävään projektiin asuintalossani Tampereella. Hanketta toteuttaa Annikin Tähti ry, jonka puheenjohtaja olen.

Teokseni "Viisa arki- opas yhteisöllisyyteen" julkasistaan syyskuussa 2008.

Kiitokset siitä että sain jakaa kanssasi elämäni kulkua

Sivun alkuun